Suomessa yleistyvä silmänpohjan ikärappeuma voi hankaloittaa mm. lukemista ja TV:n katselua. Tuttujen ihmisten tunnistaminenkin voi käydä vaikeaksi näön osittaisen menettämisen seurauksena. Sairauden esiaste on lisäksi usein täysin oireeton.
Silmänpohjan eli verkkokalvon ikärappeuma (Age-related Macular Degeneration, AMD) on yleisin diagnoosi Suomen näkövammarekisterissä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on selvinnyt, että ikärappeuman esiastemuutoksia ilmenee 10–15 prosentilla kaikista yli 55-vuotiaista ihmisistä. Yli 75-vuotiailla esiastemuutoksia löytyy 35 – 50 prosentilla.
Suomessa tämä tarkoittaa noin 40 000 henkilöä. Vakavammanasteiseen myöhäisvaiheeseen AMD etenee kaikista yli 55-vuotiaista parilla prosentilla eli noin 16 000 ihmisellä. Yli 75-vuotiailla näköä merkittävästi heikentäviä muutoksia lienee neljällä–seitsemällä prosentilla.
Ikärappeumaa on kahta muotoa
Kuivassa rappeumassa oireet ovat usein lievemmät ja etenemisnopeus hitaampi kuin kosteassa. Kuivaan rappeumaan ei ole parantavaa hoitoa.
Kostean rappeuman etenemistä voidaan pyrkiä estämään laserhoitojen tai silmän sisään annettujen lääkehoitojen avulla. Kostean rappeuman ehkäisyssä on ensisijaisen tärkeää taudin riittävän varhainen toteaminen ja hoitojen aloittaminen riittävän ajoissa.
Tyypillisesti lipputangon kaltaiset viivat vääristyvät mutkalle ja näkökentän keskialueelle ilmestyy harmaa varjo.
Verkkokalvon alla oleva tukisolukerros muuttuu sidekudokseksi ja verkkokalvon toiminta hiipuu niin, ettei näkökentän normaalisti tarkalla keskialueella enää yksinkertaisesti näe.
Ääreisnäkö pysyy yleensä niin hyvänä, että sen varassa pystytään liikkumaan, kunhan otetaan rauhallisesti.
Sen sijaan esimerkiksi television, kännykän ja tietokoneen pienet tekstit eivät näy. Kiusallista on myös sen, ettei enää erota vastaantulevien ihmisten kasvoja ja tunnista tuttuja.
Ikärappeuman riskitekijät
Ikääntyminen lisää riskiä sairastua keskeisen näköalueen rappeumaan. Perintötekijöillä on myös vaikutusta. Säännölliset silmälääkärin tarkistukset ikääntymisen myötä ovat aiheellisia erityisesti, jos lähisukulaisilla on esiintynyt ikärappeumaa. Tupakointi lisää riskiä sairastua ja mikäli toisessa silmässä on havaittu rappeumamuutoksia, on tupakoinnin lopettaminen ensiarvoisen tärkeää. Sydän- ja verisuonisairaudet, ylipaino ja vähäinen hedelmien ja vihannesten saanti lisäävät riskiä.
AMD:n hoidossa korostuvat ennaltaehkäisevät toimet. Terveet elämäntavat ja ruokavalio joka sisältää verkkokalvon hyvinvoinnille edistävät näön pysymistä normaalina.
Luteiini-, sinkki- ja Omega-3 rasvahappopitoinen ruokavalio vähentää AMD:hen sairastumisen riskiä 40 %:a
Silmän tarkan näkemisen alue on nimeltään makula. Makulassa olevien näkösolujen pinnalla on ohut soluja suojaava pigmenttikerros, jonka ohentuessa AMD-riski kasvaa. Tutkimuksissa (Arch Ophthalmology (6/2011) ”Rotterdam Study”) on havaittu, että nauttimalla sinkkiä, Omega-3 rasvahappo DHA:ta sekä luteiinia ja ja zeaxantiinia, jotka ovat rasvaliukoisia karotenodeja, voidaan vähentää silmänpohjan ikärappeumariskiä jopa 40%.
Ophtamiini on ravintolisä, joka sisältää samassa pillerissä kaikki verkkokalvon hyvinvoinnille tärkeät aineet ja toimii myös muistin tukena
Ophtamin saattaa lisätä pigmentaatiotiheyttä jopa 60 %:a jo puolen vuoden käytön jälkeen. Vuorokausiannos on vain yksi tabletti (250 mg). Ophtamin sisältää tasapainoisena annoksena sinkkiä, joka auttaa näön pysymistä normaalina ja verkkokalvolle tärkeää Omega -3 rasvahappoa DHA:ta. Makulan pigmenttitiheyttä taas lisää Ophtamiinin sisältämä luteiini ja toinen rasvaliukoinen karotenoidi, zeaxantiini taas suojataa silmän verkkokalvoa absorboimalla sinistä valoa ja toimimalla antioksidanttina. Lisäksi Ophtamiini sisältää vuorokausiannoksen verran C- ja E-vitamiinia.
